Ihana valmistujaiskuvaus - miten olla valokuvissa?

Varmaan yleisin asia, minkä kuulen kun ollaan aloittelemassa kuvaamista on "mä en sitten osaa oikein olla kameran edessä". Tämä on tosi yleinen tunne monelle meistä, myös itselleni tuttu. Usein kameran edessä voi olla vähän kiusallinen olo, varsinkin, jos kuvaaja on itselle ennalta tuntematon henkilö. Miten sitten saadaan aikaiseksi otettua kauniita, luonnollisen näköisiä kuvia ja kuvattavan olo rennoksi? Käydään vähän läpi muutamaa itselläni käytössä olevaa tekniikkaa tässä postauksessa samalla, kun katsellaan ihanan Elisan valmistujaiskuvauksen tuotoksia.

Tärkein asia asiakkaan rentouttamiseksi on valokuvaajan ja valokuvattavan välinen luottamus. Kyselen aina asiakkailtani ennen kuvauksen aloittamista vähän heistä itsestään, mielenkiinnonkohteista, harrastuksista, kaikesta, mikä saa asiakkaan juttelemaan ja naurahtamaan. Rakastan tutustua kuvattaviini ja kuulla heidän tarinoitaan. Tämä luo samalla suhdetta valokuvaajan ja valokuvattavan välille ja kuvattavalle on heti helpompaa ja mieluisampaa, kun kameran takana on joku, jonka kanssa on juteltu mukavia edes hieman.

Toinen tärkeä asia on, että valokuvaaja kertoo kuvattavalle, mitä konkreettisesti ollaan tekemässä. Usein höpöttelen itse kuvatessani ja kerron jatkuvasti, mitä puuhaan kameran takana. Jos testaan valotusta, kerron tämän kuvattavalle. Jos vaihdan kuvakulmaa, sanon siitä. Kerron myös asiakkaalle, mistä milloinkin rajaan kuvan, jotta he pystyvät paremmin hahmottamaan, millaista kuvaa ollaan kuvaamassa. Tämä helpottaa monesti kuvattavan epävarmaa oloa siitä, mitä kuvauksessa oikein tapahtuu. Lisäksi kuvauksen ohella höpöttely laukaisee jännitystä molemmissa, niin valokuvattavassa kuin valokuvaajassakin.

Miten sitten ne poseeraukset? Miten niistä saadaan aidon ja vaivattoman näköisiä? Suosikki keinoni rentouttaa asiakkaan asentoa ja kehoa on lisätä liikettä kuvaan. Pyydän usein kuvattavaa liikuttamaan hartioitaan, silittämään käsivarttaan tai kääntelemään pään ja katseen suuntaa. Kokovartalokuvissa pyydän usein kuvattavaa pyörähtelemään, heiluttelemaan jalkojaan tai siirtämään painoa jalalta toiselle. Liike luo asentoon tiettyä rentoutta ja aitoutta sekä vähentää niin sanottua pönötyksen tunnetta. Lisäksi kuvattavalla on huomattavasti helpompi olla, kun on jotain tekemistä, eikä pelkkää paikallaan seisomista.

Yksi tärkeimmistä asioista on positiivinen palaute. Ehdottomasti isoimmat hymyt irtoavat kuvattavilta kehuista ja siitä, kun heille kerrotaan onnistumisista. Valokuvaajan on erittäin tärkeää luoda mukavaa ja myönteistä ilmapiiriä. Tahdon aina, että valokuvaus on positiivinen kokemus asiakkailleni ja tämän vuoksi on erittäin tärkeää kertoa kuvattavalle, että tämä on hyvä kameran edessä.

Olenkin sitä mieltä, että ihan jokaisesta saa hyviä kuvia. Jokainen meistä osaa olla kuvattavana, toiset vain jännittävät sitä enemmän kuin toiset, ja jännittäminen on täysin luonnollista. Rakastan sitä, kun kuvattavalta tulee palautetta siitä, että kuvissa oli mukava ja helppo olla. Silloin tiedän onnistuneeni. Aivan paras fiilis!